Hyvinvointialueella on jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu. Hyvinvointialueella päätetään suoraan lapsiperheiden arkeen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Hyvinvointialueen tehtäviin kuuluu mm. perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen, oppilas- ja opiskelijahuollon, lastensuojelun ja muiden lapsiperheiden sosiaalipalveluiden, mielenterveyspalveluiden, vammaispalveluiden ja päihdepalveluiden järjestäminen.
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat jatkossa kahdella hallinnontasolla: sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueille ja kasvatus- ja koulutuspalvelut jäävät kuntien vastuulle. On huolehdittava siitä, että eri toimijoiden välille ei muodostu kuilua, vaan tieto kulkee ja yhteistyö toimii ja tukee parhaalla mahdollisella tavalla lasten ja nuorten kasvua ja hyvinvointia.
Lasten, nuorten ja perheiden ottaminen mukaan jo kehittämisvaiheeseen on tärkeää, jotta
palveluista saadaan käyttäjien näkökulmasta mahdollisimman toimivia.
Tiedolla johtaminen hyvinvointialueilla on tärkeää. Lakikin velvoittaa hyvinvointialueita keräämään tietoa väestön hyvinvoinnin tilasta, palveluiden saatavuudesta, laadusta, vaikuttavuudesta ja kustannuksista. Lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi ja osallistavat menetelmät ovat tässä tärkeitä välineitä. Lapsivaikutusten arvioinnilla kartoitetaan päätösten vaikutuksia lapsiin ja lapsibudjetoinnilla tarkastellaan lapsiin kohdistuvien resurssien kokonaisuutta ja vaikuttavuutta. Lasten, nuorten ja perheiden ottaminen mukaan jo kehittämisvaiheeseen on tärkeää, jotta palveluista saadaan käyttäjien näkökulmasta mahdollisimman toimivia. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen rakentaminen on alkanut. On tärkeää, että hyvinvointialue rakennetaan alusta alkaen lapsi- ja perheystävällisiksi.
Kirjoitus on julkaistu Mankkaan uutisia 1/2022 asukastiedotteessa.
