Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat hälyttävän yleisiä. Kouluterveyskyselyn (2023) mukaan ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat lisääntyneet erityisesti tyttöjen keskuudessa. Joka kolmas yläkoulussa ja toisella asteella opiskeleva tyttö kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Tytöistä 70 prosenttia kertoi myös kärsivänsä jostain psyykkisestä oireesta.
Kiusaaminen, häirintä ja väkivallan kokemukset heikentävät lasten ja nuorten hyvinvointia ja voivat johtaa poissaoloihin koulusta tai vakavaan psyykkiseen oireiluun. Kouluterveyskyselyn mukaan viikoittaisen kiusaamisen kokeneiden määrä on kasvanut kaikilla kouluasteilla. Kiusaamista tapahtuu myös sosiaalisessa mediassa, jossa lapset ja nuoret kohtaavat myös yhä enemmän rikoksia, kuten verkkohäirintää ja seksuaalirikoksia.
YK:n lapsen oikeuksien sopimusta valvova komitea on antanut Suomelle vuosi sitten suosituksia muun muassa lasten mielenterveyteen liittyen. Komitea on esittänyt huolensa mielenterveyspalveluiden riittämättömyydestä ja kehottanut panostamaan ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja puuttumaan lasten itsemurhien ja mielenterveysongelmien taustalla oleviin syihin. Suomessa itsemurhat ovat 15–19-vuotiaiden yleisin kuolemansyy.
Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmissa keskeinen haaste on, että tarvittavaa apua ei ole saatavilla, vaikka sitä hakee. Palvelujärjestelmä on myös sirpaleinen. Kynnys hakea apua kasvaa, mitä enemmän lasta tai nuorta pompotellaan paikasta toiseen. Lapset ja nuoret kertovat itse, että myös avun tarpeen perusteleminen kuormittaa. Mielestäni on sanomattakin selvää, ettei avun tarvetta tulisi joutua perustella. Jos lapsi tai nuori kokee tarvitsevansa apua, hätähuuto tulisi ottaa vakavasti ja nuori tulisi ohjata yhdenluukun periaatteella palvelujen piiriin.
Mielenterveyspalvelut on vietävä lähelle nuorten arkea, esimerkiksi kouluihin ja oppilaitoksiin. Palveluiden on oltava nopeasti ja helposti saatavilla ilman turhaa pompottelua paikasta toiseen. Kuntien ja hyvinvointialueen välistä yhteistyöstä tulee tiivistää. Esimerkiksi toimiva oppilas- ja opiskelijahuolto vaatii saumatonta yhteistä työtä kunnilta ja hyvinvointialueilta sekä sujuvaa tiedonkulkua. Lapset ja nuoret ovat samoja kunnissa ja hyvinvointialueella, ja tämä tulisikin muistaa palveluja kehitettäessä. Palvelut tulisi suunnitella lapsi-, nuori- ja perhelähtöisesti ja siten, että se mahdollistaa saumattoman moniammatillisen yhteistyön.
Samalla kun laitetaan palveluverkko kuntoon, on myös pureuduttava mielenterveysongelmien juuri syihin. Hyvinvointia tukevia tekijöitä tulee vahvistaa ja vastaavasti mielenterveyttä kuormittavia tekijöitä tulee vähentää. Nuorten hyvän mielenterveyden rakentumista tukevat muun muassa turvalliset aikuiset arjessa, laadukas koulutus aina varhaiskasvatuksesta alkaen, harrastustoiminta, riittävä uni ja luonnossa liikkuminen sekä perheiden taloudellinen vakaus.
Hallitus on esittänyt terapiatakuuta lapsille ja nuorille. Tavoitteena on vastata lasten ja nuorten lisääntyneeseen mielenterveyden oireiluun. Hallitus esittää, että lapset ja alle 23-vuotiaat nuoret pääsisivät perustason mielenterveyspalveluihin viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu. Tavoite on hyvä ja toteutuessaan toisi merkittävän muutoksen nykytilaan. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten kohdennettuihin mielenterveyspalveluihin odotusaika on kohtuuttoman pitkä. Kesän jälkeen palvelujen piiriin pääsemistä on joutunut odottamaan jopa viisi kuukautta.
Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa. Lasten ja nuorten mielenterveyden eteen on tehtävä nykyistä enemmän. Tarvitaan selkeitä palvelupolkuja, nopeaa apua ja rakenteita, jotka tukevat yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Ennen kaikkea on kuunneltava nuoria ja varmistettava, että he voivat luottaa avun olevan saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan.
Ira Hietanen-Tanskanen
Kirjoitus on julkaistu Sinituuli -lehdessä 3/2024.
