Länsiväylä uutisoi 7.1. kasvun ja oppimisen lautakunnan päätöksestä järjestää perusopetukseen valmistava opetus inklusiivisesti alkuopetuksessa. Lukuvuodesta 1.8.2025 alkaen ei siis tule olemaan erillisiä valmistavan opetuksen ryhmiä, vaan kaikki 1.–2.-luokkalaiset aloittavan lähikoulussa. Lautakunnan päätös perustuu Matinkylä-Olarin alueen inklusiivisen valmistavan opetuksen pilottiin.
On ymmärrettävää, että uudistus herättää huolta. Kouluissa on tähän asti totuttu siihen, että oppilaat tulevat tavalliselle luokalle vasta valmistavan luokan käymisen jälkeen. Useat selvitykset ovat osoittaneet, että maahanmuuttotaustaisten nuorten syrjäytymisriski on huomattavasti korkeampi kuin muiden nuorten. Perusopetuksessa saadut kielelliset ja muut valmiudet ovat keskeinen tekijä syrjäytymiskehityksen ehkäisyssä. Pilotoinnin tulokset ovat rohkaisevia nimenomaan 1. ja 2. luokan oppilaiden osalta. Lapset oppivat nopeasti suomea, saavat asuinpaikkansa läheltä ystäviä huomattavasti enemmän kuin valmistavalla luokalla opiskellen ja integroituvat siten hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan.
Haluamme myös muistuttaa, ettei valmistavien luokkien lakkauttaminen alkuopetuksessa eli luokilla 1 ja 2 saa olla säästötoimi. Luokkiin on tarjottava riittävä tuki ja opettajia on koulutettava kohtaamaan uusi tilanne. Lautakunnalle annettujen tietojen perusteella valmistavien luokkien toimintaa ei myöskään pidä lopettaa 3.–9. luokalla.
Maan hallitus on uudistamassa oppimisen tukea. Uudistus on tervetullut, sillä tuki ei ole toiminut. Lakiuudistuksen tärkein tavoite onkin se, että tuki päätyy muuallekin kuin paperille. Jatkossa päätetään konkreettisista tukitoimista, tuen portaat jäävät historiaan. Oppimisen tuen uudistamisen samanaikaisuus mainitun alkuopetuksen valmistavien luokkien lopettamisen myötä voi olla jopa etu. Tuen uudistamisen yhteydessä opettajia on koulutettava ja nyt koulutuksessa suomen kieltä opettelevien oppilaiden asiat nousevat entistä suurempaa rooliin. Tämä on vain etu Espoon kaltaisessa kaupungissa, jossa suomea toisena kielenä puhuvia oppilaita on runsaasti.
Oppimisen tuen resursseihin kohdennetaan lisärahoitusta noin 100 miljoonaa euroa. Espoossa tuleekin huolehtia siitä, että Espoolle valtiolta tulevat rahat kohdistetaan, siihen mihin ne ovat tarkoitettukin eli oppimisen tuen uudistuksen toteutukseen. Onnistuessaan oppimisen tuen uudistus parantaa opetuksen laatua, opettajien jaksamista ja oppimistuloksia.
Ira Hietanen-Tanskanen
Eero Kling
Vanessa Kurri
Joel Vanhanen
Julkaistu Länsiväylässä 18.1.2025